Quantcast
Channel: Östermyran aurinko
Viewing all 40 articles
Browse latest View live
↧

Elämää lattian alapuolella

July 22, 2014, 12:22 pm
$
0
0
Lapset lähtivät yllättäen mökkeilemään isovanhempiensa kanssa pariksi päiväksi. Meillä oli vaihtoehtoina Helsingin reissu (Katajanokan hotelliyö on edelleen käyttämättä), asuntomessut tai pari täyttä päivää aurinkotalolla. Valitisimme vaihtoehdon c. Nyt lapset ovat taas kotona ja minulla on lihakset kipeinä. Ihanaa tehdä töitä, kun motivaatio on kohdillaan.

Kuva: Kimmo Simomaa


Irrotin muutaman ikkunan ja muovitin aukot. Olemme kokoajan olleet sitä mieltä, että ikkunakorjauksia emme tee itse, mutta jos vähän voin avittaa, niin mikä ettei. Ikkunoiden rapsuttelu on myös sellaista hommaa, minkä voin tehdä kotona. Meidän suurin ongelma on rempan sovittaminen muuhun elämään. Lapset tulevat tietysti ensin.


Siivous on siirtynyt lattiapinnan alapuolelle. Oh boy, siellä on ihan oma maailma. Yhden huoneen alla on ollut lasinkeräys. Rikkinäisiä pulloja ja posliiniastioita tuli monta saavillista. Kauniisti kuvioidut posliinit laitoin säilöön, jos tuttu kuvataiteilija ne joskus ottaisi hyötykäyttöön. Siihen koppaan meni myös puolikas nuken pää.



Yhden huoneen alla oli kaksi muumioitunutta kissaa. Me olimme Mikon kanssa niin nössöjä, ettemme pystyneet niitä siivoamaan. Isää vähän huvitti pari avunpyyntöpuhelua. Melkein kaikkien huoneiden alusta on täynnä puulastua. Saimme ohjeeksi siivota ne pois. Keräävät vain hometta.



Jänittävin huone on ns. musta huone. Huoneen lattiapinta on ollut enimmäkseen isoa uunia. Se on myös muurattu maahan asti, joten huoneen pohja on lähes kiveä. Ryömintätilaa on molempien ulkoseinien vieressä. Tämän huoneen lattian alta löytyi kouluaikaisia aarteita: ainekirjoituksia, kirjainvihko ja mustepulloja. Niiden lisäksi oli vekseleitä yli sadan vuoden takaa sekä muutama kenkä ja rikkonainen astia.  



↧
Search

Täällä sitä ollaan!

August 11, 2014, 1:28 pm
$
0
0
Kiitos, että olette pysyneet kuulolla, vaikka minä pidin blogilomaa. En tietoisesti sulkenut suutani, mutta elämä on ollut kovin kiireistä. Se on reissumiehen vaimon osa!


Tämä paloauto onkin Siipyystä! Kuljettaja Seinäjoelta.

Kesään kuuluu oleellisesti kaikenlaiset karkelot. Lasten kanssa olemme tehneet päähänpistosta retkiä lähelle ja pienen matkankin päähän.





Kesän innovaatio: marjatikku
Viime viikolla kävin yksin äidin ja isän kanssa asuntomessuilla. Oikein nauratti se asetelma, kun istuimme puistonpenkillä jäätelöä syöden. Siinä minä paistattelin päivää äidin ja isän keskellä kuin ylikasvanut vauva.

Asuntomessujen suosikkitaloni.


Kanavatyö: måste ha! (Remun sisustus ei ollut suosikissani.)
Nyt viikonloppuna aurinkotalon naapurustossa on säpinää. Östermyra -päiviä vietetään 16-17.8. Olisin kovasti halunnut pitää meilläkin avoimet ovet ja koululaisten kanssa vohvelikahvilan. Se suunnitelma meni kuitenkin mönkään. Talon piha on karmeassa kunnossa eikä sisällekään voi ketään päästää. Olisi ehkä aiheellista hankkia pihaan taas muutama kontti purkujätettä varten. Ajatus avoimista ovista on kuitenkin jäänyt kytemään ja varmasti sellainen päivä järjestyy tuota pikaa.



Östermyra-päivillä on tänä vuonna mahtava ohjelma. Viime vuonna teimme Mikon kanssa kartanokierroksen. Täällä on juttua siitä. Ohjelman mukaan kartanokierrokselle pääsee nytkin sekä lauantaina että sunnuntaina klo 10.30. Kannattaa olla ajoissa paikalla, sillä kartanoon ei ihan joka päivä tallustella. Ohjelman mukaan siellä on tavallisten kierrosten lisäksi myös teatteriesityksiä useamman kerran.



Kivinavetan ruohokentällä näytti olevan paljon erilaisia toiminnallisia työpajoja ja sen lisäksi kahvila. Taidan viedä reissusta tulevan miehen ensin kartanoon kadehtimaan naapurin tiluksia, sen jälkeen museokierrokselle ja lopuksi lapset huovuttakoon tuliaiset!


↧
↧

Ekologista rakentamista lasten ehdoilla

August 12, 2014, 6:05 am
$
0
0
En tiennyt mitään steinerpedagogiikasta, kun ensimmäisen kerran kävin tutustumassa Pajulinnun steinerpäiväkotiin. Kiinnitin huomiota erityisesti päiväkodin materiaalivalintoihin. Kaikki oli harmonista, värimaailma rauhallista, valaistus lempeä ja siellä oli hyvä tuoksu. Vierailullamme sain kuulla, että lattiat on vahattu tietyllä ekologisella tuotteella. Huonekaluissa oli ajateltu, miltä ne tuntuvat käteen. Kokemus vahatusta puusta on aivan toisenlainen kuin lakkapintaisesta tai maalatusta huonekalusta, puhumattakaan muovisesta. Lasyyriseinät toivat tilaan avaruutta, kauneutta ja lämmintä tunnelmaa. Tänä päivänä olen sitä mieltä, että myös aurinkotalon seinät tullaan laseeraamaan.

Lainasin kuvat Ylen sivulta. Kuva: Riina Vuorela/Yle

Tuon ensimmäisen vierailun jälkeen minulle on kertynyt kokemusta päiväkodista ja sen henkilökunnasta noin viiden vuoden ajalta. He ovat päässeet yllättämään minut useita kertoja ja yhä vieläkin. Syvällinen käsitys lapsen tarpeista ja kasvatuksesta herättää vilpitöntä ihailua. Päiväkotia on nyt laajennettu. Myös laajennus on tehty syvällisesti lasta ajatellen. Ympäristöstä välittyy lapsille eri aistein kaunis ja hyvää tekevä kokonaisuus. Sateenkaarensävyt näkyvät lasyyriseinissä ja lattialla varta vasten sävytetyissä ja kudotuissa matoissa. Verhot on värjätty kunkin huoneen väreihin sointuvaksi. Valaisimet on tehty pellavakankaasta ja puumateriaalista. Pellavakankaan läpi valo heijastuu kauniisti ja pehmeästi, eikä se häiritse liian kovalla valolla.

Kuva: Riina Vuorela/Yle

Keittiö on ihan omaa luokkaansa.  Pajulinnun päiväkodissa on aina syöty luomuruokaa. Keittiöhenkilökunta on aikojen saatossa kehittänyt ruokailua parhaalla mahdollisella tavalla. Muutama vuosi sitten eräs keittäjä asensi vesihanaan suodattimen, jonka avulla päiväkodissa juodaan täysin puhdasta vettä. Näitä laitteitahan on kotikäyttöön kaikenlaisia. Suoraan hanaan liitettynä kuullosti hyvältä systeemiltä. Luomulaatuisen ruuan lisäksi päiväkodissa syödään mm. itsepyydettyä kalaa ja lähellä metsästettyä hirvenlihaa.

Kuva: Riina Vuorela/Yle
Nyt on kaikilla mahdollisuus käydä tutustumassa uusiin tiloihin. Päiväkotiin on avoimet tämän viikon torstaina 14.8 klo 16-18.00. Osoite on Vuorenmaanrine 28, Seinäjoki. 


↧

Tunneskaaloja

August 17, 2014, 12:01 pm
$
0
0
Meinasin tulla kirjoittamaan valitusvirren, mutta jätän sen tekemättä. Ehdin jo tuolla toisella puolella, jossa väitän olevani perillä. Linkki siihen Aurinkotalolla on niin kaoottista, että jos sitä alkaa miettiä, niin masentuu.

Naurattaa nuo ikkunoiden muovit. Olen ne kolmeen kertaan laittanut uudelleen. Huomaa, että tämä viimeisin ei ole ollut niin justiinsa.
Aurinko ei silti ole pilvessä (ainakaan pitkään) vaan minulla on monta suunnitelmaa tulevaisuudelle. Olen uskaltanut tehdä niille aikatauluakin. Viimeisin on sellainen, että talo on valmis vuonna 2017. (Mikko ei tähän vuosilukuun ota kantaa. :) ) Kolme vuotta ei ole ihan perus omakotitalon rakennusaika, mutta meistä se tuntuu pikaiselta. Siinä ajassa te olette kyllästyneet lukemaan blogiani jo sataan kertaan. Ja minä olen kirjoittanut toisenkin postauksen väsymyksestä. Jokaiselle vuodelle ennen sitä on myös oma kiinnekohtansa. Haluaisin puhua enemmän, mutta vielä täytyy malttaa. Luulen, että itselle asetetut päämäärät tuovat potkua myös työntekoon. Hyvä esimerkki oli viime keväiset talkoot/ ravintolapäivä. Ennen hoohetkeä tuli tehtyä parin viikon työt parissa päivässä. Vieläkin muistelen lämmöllä kaikkia avuliaita ihmisiä.


Näin suuri voima tällä kirjoittamisella on. Tunti sitten silmäluomet lurpalla avasin koneen. Kaksi blogipostausta myöhemmin olen innokkaampi kuin viikkoon. Ei bloggaaminen suotta ole näin suosittu harrastus. Iloa viikkoon jokahittelle!

Tämän päivän ilo löytyi Holmström second handin takapihalta: ravintolapäivän vegehodari.



↧

Kesän helmi

August 20, 2014, 11:54 am
$
0
0
Huippua, kun molemmat blogini ovat taas heränneet henkiin. Kaikki rohkaisevat kommenttinne merkitsevät todella paljon. Monet kokevat samanlaisia tunteita omissa projekteissaan ja toiset ovat muuten vain hengessä mukana. Teitä lukijoita on laskurin mukaan hurja määrä. Kiitos siitä.

Katselin kesän kuvia, enkä voi olla esittelemättä erästä helmeä. Kiilin kotiseutumuseo on tutustumisen arvoinen paikka. Se on rohkeasti oman tiensä kulkija. Tottakai museoiden ensisijainen tarkoitus on säilyttää kulttuuriperintöä ja välittää tietoa ihmisille, mutta mielestäni Kiilissä on osattu ottaa museotoimintaan aivan uudenlainen näkökulma. Siellä sekoittuvat ja nivoutuvat toisiinsa historia, perinnetaitojen opettaminen, nykyaikaiset luennot, tarinankerronta, perinnerakentaminen, taide,  lastentapahtumat ja huippuhyvä ruoka.  En olisi kuuna päivänä osannut odottaa, että näen ihailemani Meeri Koutaniemen valokuvanäyttelyn kotiseutumuseossa! Näyttely kertoi hiv-positiivisten transsukupuolisten intiaanien kohtalosta Meksikossa. Kiilissä se on mahdollista.



Kiilistä kuulin ensimäisen kerran kevättalvella ollessani sen toiminnanjohtajan Annika Martikaisen storytelling -kurssilla. Olin niin lumoutunut tarinankerronnasta, että olisin halunnut jatkaa sitä osallistumalla johonkin Kiilin tapahtumaan. Museon nettisivuilta löysin heidän tapahtumakalenterinsa. Huomasin silloin, että museolla tapahtuu keskimääräistä enemmän. Houkuttelin ystäväni mukaan ja teimme lasten kanssa kesäretken paikan päälle.  Kuvat saavat kertoa.

Tervetuloa Kiiliin!


Bremenin soittoniekat pöytänukketeatterina.

Pihassa oli vanha koulu. Sen kamari.

Taidetta kamarin seinällä.

Opettajattaren puuro?

Satuseikkailulla paistoimme lohikäärmeen sydämen nuotiolla. Sitä ennen oli käyty asiaankuuluva taistelu ja seitsemän kukkaakin oli kerätty tyynyn alle.

Aarteista sai ottaa muiston mukaan.

Pihalla jauhettiin jauhoja.

Päärakennus

Päärakennuksen tupakeittiötä.


Upea seinä on restauroitu vanhan mallin mukaann. Vieressä pala vanhaa.

Kiili sijaitsee Kristiinankaupungin kunnassa, noin 40 km Kristiinankaupungista etelään ja alle 30 km Merikarviasta pohjoiseen. Harmillisen pitkä matka meiltä. Oneksi Kaskisten mökiltä on lyhyempi, joten tästä taitaa tulla meidän joka kesäinen retkikohde. Kiilin nettisivuilta löytyy paljon tietoa: linkki.

↧
↧

Lasten kanssa Tukholmassa

August 28, 2014, 10:59 pm
$
0
0
Olimme pitkän viikonlopun Tukholmassa. Mikon veli perheineen on asunut siellä jo yli vuoden, mutta nyt vasta pääsimme visiitille. Matkanteko oli joutuisaa, sillä lensimme Vaasasta. Laivareissussa olisi ollut oma viehätyksensä, mutta näin kouluaikana nopeat siirtymät olivat iso plussa.


Matkan parasta antia olivat tietysti  ihmiset. Lapset eivät olisi halunneet osallistua turistirientoihin ollenkaan, koska oli niin mukavaa viettää aikaa serkkujen kanssa. Tavallinen elämä lähileikkipuistoineen olisi ollut parasta. Me tylsimykset sen sijaan halusimme kiertää vanhassa kaupungissa ja istuskella nauttien kaupunkielämästä.



Viimeisenä päivänä vain pikkujäbä jäi meidän kanssa kaupunkia kiertämään. Haluatteko ilmaisen vinkin, kuinka neljävuotiaan saa kiinnostumaan mistä tahansa? No, saatte kuitenkin: kertomukset.  Päivä sujui kuin itsestään, kun kerroin ritareista, jotka vartioivat vanhan kaupungin katuja, kopsuttelivat hevosilla ja tarkistivat onko valtakunnassa kaikki hyvin. Toimintakohtaukset piti kerrata pariin otteeseen.



Junibacken, tuo jokaisen päivätukolmassa -lapsiperheen måste gå,  oli jättekiva. Yhdeksän vuotiaalle tosin jo melkein lapsellinen, mutta meni hyvässä seurassa. Satujuna oli elämys meille kaikille. Satujunassa kuljettiin vaunulla Astrid Lindgrenin satujen maisemissa. Lasten mieleen jäi erityisesti Veljeni Leijonamielen tulipalo -kohtaus. Se puhutti vielä pitkään. Meillä taitaa kirja olla isoveljen hyllyssä. Päätynee iltasaduksi pikapuoliin. 









Vaikka Mikko vähän harmittelikin, ettei veljensä ole muuttanut heti kerralla Välimeren rannalle, niin en moittisi Tukholmaakaan. Vain tunnin lennon päässä odottaa oikea kaupungin syke. Maaseudun asukkina aina välillä kaipaa metrotunnelin vilinää. Yhdeksän vuotias luettelikin metron yhdeksi matkan kolmesta parhaasta asiasta. Tukholma oli meille lempeä. Pian takaisin.



Muokkaus.. Pahoittelen, etten ole vastannut kommentteihinne pariin viime postaukseen. Asia on nyt korjattu. Jokainen kommentti on ilahduttanut valtavasti. Kiitos niistä.
↧

Mun verstas

August 29, 2014, 11:09 pm
$
0
0
Ajattelin kuvata teille jotain hyödyllistä: ikkunakorjauksen pohjatöitä. Kaikki meni kuitenkin pieleen, kun rikoin kaksi ikkunaruutua. Irrotin niitä hyvin, hyvin hellästi, mutta "naps" vaan. Harmitti, mutta onneksi nämä eivät olleet niitä kaikkein aaltoilevimpia yksilöitä. Mikko viimeisteli homman omalta osaltaan. Oli eilen purkanut mustan huoneen kattolankkuja. Yksi oli pudonnut lyöden sirpaleiksi irroittamani pokan ja mennen läpi kiinni olevasta ikkunasta. Siinä meni vanhimmat ja hienoimmat. Jos sinulla on tiedossa oikein vanhaa ja aaltoilevaa lasia, niin ostan. Meillä on aika isot ikkunarudut. 



Jottei kuvaamistyö menisi aivan harakoille, esittelen teille verstaani. Taloprojekti kahdessa osoitteessa vaatii sotkun sietokykyä. Sen lajin kykyä minulle on annettu isolla kauhalla. Sopii ison lapsikatraan äidin mentaliteettiin.



Verstaani on takapihan terassilla. Tällä hetkellä on menossa ikkunoiden skrabaus. Koska olen tähän työhön kovasti mieltynyt, olen skrabaillut sivutuotteena myös huonekaluja. Esittelen tuon alla olevasta kuvasta löytyvän maailman kauneimman pöydän vielä erikseen.



Sanokaa minulle onko ihan paha moka, jos rapsutan talolta löytyneistä tuoleista maalin pois? Ne ovat hyväkuntoisia, mutta inhoan sitä paksua, ruskeaa maalia. Kyseessä ei ole mitään barokkiveistoshuonekaluja vaan ihan tavalliset, tukevat keittiöntuolit ilman mitään puusepän taiteellista kunnianhimoa. 



Toivotaan lämmintä syksyä, jotta verstaani saisi olla voimissaan vielä pitkään!

Skrabaaminen= paras pääntyhjäys

↧

Miltä sisällä näyttää juuri nyt?

August 31, 2014, 11:26 am
$
0
0
Ensin olin, että:"Jee, purkutyöt on ohi!" ja sitten Mikko oli, että:" Piikataas vielä muurin laasti ja napataan lahot kauttolaudat." Tällaista meillä on juuri nyt.


Näkymä ovelta. Katto purettu oikealta. Loput katosta jää.

Irroteutusta kattolankuista hyvät laitetaan takaisin paikoilleen.
Mustasta huoneesta näkymä ylös ja alas,

Alakertaa.



Ylhäällä huimasi.



Penni sille, joka arvaa, mitä keskellä olevassa kattilassa on.


↧
Search

WANTED: Wanhaa ikkunalasia

September 1, 2014, 11:12 pm
$
0
0
Kokeilen blogin kautta, jos saalis tarttuisi koukkuun. Etsimme vanhaa, mieluiten puhallettua ikkunalasia. Ikkunaruutumme ovat melko suuret, joten tehtävä on osoittautunut haastavaksi. Voitte uskoa, että olen mielessäni harmitellut kaikkia heitä, jotka ovat kiviä ikkunoihin heitelleet! 


Yhden ruudun koko on n. 56cm x 44 cm. Onko sinulla, kaverilla, naapurilla tms. myytävänä? Kiitämme vihjeistä. Ja aurinkotalo kiittäisi väläyttelemällä säteitään ikkunoiden pinnasta ohikulkijoille. Vihjelinja: ostermyran.aurinko@gmail.com

Terv. Ostomies Jonna



↧
↧

Vierailu tukiperheessä

September 4, 2014, 1:00 pm
$
0
0
Ei ollut riemulla rajaa, kun ajoimme ensimmäistä kertaa vertaistukiperheemme pihaan ja tajusimme, että he olivat purkaneet talonsa hirsikehikolle! Jostain syystä olimme luulleet, että heidän talonpelastusoperaation suurin haaste liittyy ainoastaan talon suoristamiseen. Sekin on tietysti valtava työ notkahtaneessa talossa, mutta olimme ajatelleet, että he eivät lähtisi näin isoon ruljanssiin. Eivät he varmasti tienneet sitä itsekään vuosi sitten syksyllä, kun kävivät meillä kyläilemässä.


Viimeksi, kun näin tästä talosta kuvan, se oli kellertävä, vähän notkollaan oleva sympaattinen pohjalaistalo. Mielestäni ei yhtään hullumpi nyt punamullattuna hirsitalonakaan. Talon omistajat ovat tehneet hartiavoimin purkutöitä. Viimeisen kuukauden ajan on tehty uusia perustuksia. Tästä on hyvä aloittaa rakentaminen. Toivotan kaikkea hyvää tälle upealle projektille ja hienoille ihmisille sen takana!



Ulkolaudoituksen alta löytyi vuosiluku 1877


Saimme taas paljon voimaa siitä tiedosta, että meitä on muitakin ja vain noin kymmenen kilometrin päässä. Meitä yhdistää myös se seikka, että emme kummatkaan tienneet wanhoista taloista mitään reilu vuosi sitten. Nyt keskustelemme sujuvasti asbestista, sienistä ja muusta virkistävästä. Tässä me onnelliset hölmöläiset olemme samassa keikkuvassa veneessä. Oi, onnea. 


↧

Lapsille (esihistoriallinen) futiskenttä

September 9, 2014, 6:10 am
$
0
0
Olin tänään niin täydellisen onnellinen, että piti jäädä tontin laidalle hetkeksi oikein fiilistelemään. Upeaa nähdä, kun jokin asia etenee. Tontilla tapahtuu jotain konkreettista ja hyvin nopeaan tahtiin. Tätä jättiläiskonetta tekisi mieli halata. Ja ison kiitoksen lähetän Jakelle!



Taidan olla jääräpäisyyteen asti vastaan kaikenlaisia koneita, vipuja ja vipstaakkeleita. Muistattehan, että keväällä siivosimme talkoovoimin pihasta kaksi kontillista ja yhden lavan romua. Tänään saimme kaivinkoneen viimeistelemään saman alueen. Alan ymmärtää pikkujäbän hullaantumista näihin laitteisiin. Tänään me olimme molemmat tasavertaisesti fiiliksissä. 



Se keväinen romumäärä lähti melko pieneltä alueelta. En voi sanoin kuvailla, kuinka hienolta tuntuu, että nyt on viimeisetkin tulipalon rippeet poissa pihasta. Tuntuu, että on parempi hengittää.  Ja ensi kesänä meillä on lapsille futiskenttä! Jospa saisimme koulaisetkin kohta viihtymään talolla. En nyt välitä tässä kohtaa siitä onko pelikenttä sopiva meidän perinnepihaan. Tai ovat kai lapset ennenkin jalkapalloa pelanneet? Jos teen maalit puusta? (sarkasmia, ystävät)  Tämä alue on vain pieni osa isosta tontistamme, mutta kuitenkin henkisesti tärkeä maatilkku. Nyt on navetan sotkut poissa.   Happy, happy, happy! 


Alla olevan kuvan multakasan ja lautapinon välissä on navetan kivijalkaa. Kivijalan päälle rakennamme jonkinlaisen pation ja kesäkeittiön. Ihanaa, kun haaveet muuntuvat todeksi pala palalta.


↧

Virstanpylväs: Korjaustyöt alkoivat

September 19, 2014, 3:28 am
$
0
0
Kaikenlaista häppeninkiä on taas ollut. Tärkein lienee hirsikorjausten aloitus. Olin siitä yhtä onnellinen kuin viimeksi nurmikentän tekemisestä. Teki mieli halailla puita, joita soviteltiin paikoilleen. Alimmassa keroksessa oli vieläkin enemmän lahoa kuin ajateltiin, mutta hurjalta näyttävistä toimenpiteistä huolimatta talo ei kellahtanut isolle nenälleen. (Muistattehan, kun eräs henkilö vertasi kuistia pinokkionenään kauniin naisen kasvoilla.)




Tämä on ensimmäinen talonkorjaamisen  merkkipaalu. Nyt emme vain pura vaan jo kunnostamme!



Olinkohan uusista hirsistä niin hurmaantunut vai mistä lie johtui, mutta annoin Yle Pohjanmaalle radiohaastattelun alkuviikosta. Sanon vain, että herran haltuun editointityö. Bloggaaminen voi johtaa moniin erikoisiin tilanteisiin!  Yksi niistä on Käsityömessut Seinäjoella 3-5 lokakuuta. Tästä lisää pikapuoliin. Hyvää viikonloppua lempeän syksyiseltä Östikseltä!

↧

Käsityömessut 3-5.10. & ARVONTA

September 21, 2014, 12:07 pm
$
0
0
Mielestäni käsityömessut on se paikka, josta kannattaa tehdä kaikki joulun ostokset. Tiedän, että on vähän aikaista, mutta eipähän tule ainakaan hätiköityä viime hetken paniikissa lähimarketin ruuhkissa. Kaikki pitävät laadukkaista, persoonallisista taide-ja käsityölahjoista. Messuilla on ihan uskomaton määrä näytteilleasettajia. Taiteilijat ja kädentaitajat ovat löytäneet tämän tapahtuman. Katso ja hämmästy! Luettelo näytteilleasettajista. 



Jukka Rintalan puvuista on tehty  Design -alueelle näyttely. Rintalan pukuja olen ihaillut aikaisemin mm. Kokkolan asuntomessujen oheiskohteessa. Jotenkin 1800 -luvulla rakennettu Knapen talo veti jo silloin puoleensa. Puvut ovat taideteoksia! Hääpukua en taida enää pukea ylleni, joten iltapuku tilaukseen. Meinasin kirjoittaa, että tarvitaan vain tarpeeksi hienot juhlat, mutta se vasta hienoa olisikin, jos saisin lipua aurinkotalon uudella nurmikentällä dramaattinen mekko ylläni.  



Erityisen mahtavaa näillä messuilla on työpajavarikko. Varikolla on työnäytöksiä, mutta siellä saa myös tehdä itse alan huipujen opastuksella. Ja ennenkun päästät mieleen sellaista ajatusta, että "En kehtaa, En osaa", niin kehoitan vaikenemaan heti. Voit aina ajatella meitä kahta hölmöläistä, jotka ostivat autiotalon tietämättä mitään rakentamisesta. Eikä oikeastaan puutarhan- tai kodinhoidostakaan. Olen päättänyt, etten enää piiloudu osaamattomuden taakse. Kaikki osaa, joilla on kaksi toimivaa kättä ja jotkut osaa jaloillakin. Itse tekisin lahjaksi skeittilaudan, jos lähipiirissäni olisi joku harrastaja.  Luin jo aikaisemmin jostain artikkelin puuseppä Esa Niirasen skeittilaudoista. Ihastuin kovasti. Messuilla lautoja saa tehdä joka päivä puoli kolmelta. Työpajasta saat mukaan uniikin laatulaudan kaupan laudan hinnalla. Työpajoihin on ennakkoilmoittautuminen. Katso työpajavarikon ohjelma täältä.

Taito -lehden Tiina Aalto haastattelee messuilla bloggaajia. Mukana myös allekirjoittanut. Blogilounge on sopivasti Rintalan kuohuviinbaarin kyljessä. Nähdään messuilla! Blogini Facebook -sivuilla on lippuarvonta. Arpaonnea!
↧
↧

Huomio! Kaikki jalot ritarit! (ja heidän vanhempansa)

September 24, 2014, 6:24 am
$
0
0
Meillä on asunut jo neljä vuotta ritari. Aktiivista ritarieloa miekkaharjoituksineen on eletty pari vuotta. Steiner -kouluissa ja -päiväkodeissa kaikilla samanhenkisillä lapsilla on tähän aikaan vuodesta onnenpäivät. Mikael -juhla tuo mukanaan tarinoita ritareista, jotka rohkeudellaan kukistavat pahan.


Joulukuva viime vuodelta.

Tämän viikon lauantaina (27.9 klo 11 -15.00) Seinäjoen Steiner -koululla on elämyspolku, jossa mm. tarinoidaan, tehdään omat puiset miekat, askarrellaan ja huhujen mukaan joudutaan ehkä myös kukistamaan lohikäärme. Luulen, että meidän ritarilta sekin kyllä hoituu.





Tervetuloa Simunan markkinoille sadonkorjuutunelmiin ja elämyspolulle! Osoite on Simunantie 10, Seinäjoki.
↧

Päivitys työkuulumisista ja iso kiitos!

September 28, 2014, 3:24 am
$
0
0
Taloon on vaihdettu hirsiä kahdelle seinälle ja ikkunoita korjataan kahdessa pisteessä -minä kotona ja Justeerin työntekijät Jalasjärven toimipisteessä. Tavoitteena on saada kumpikin työ päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Aikataulu on tiukka ottaen huomioon Mikon reissutyön, mutta välillä on hyvä asettaa jokin päämäärä. Muuten käy niin, että me todella nysväämme talon kanssa vielä kymmenen vuoden kuluttuakin.


Olen hakenut pellavaöljyn, pellavaöljymaalit ja -kitin Seinäjoen Värimiehiltä. Wanhan kunnostajilta kuulee usein, että tuotteita ja palvelua on vaikea saada. Värimiehet on pitkän linjan sisustus- ja maalausalan yritys Seinäjoelta. Valikoima on mahtava ja liikkeestä löytyy jo varastosta kaikki mahdollinen. Heiltä saa myös Uulan maalit, Tikkurilan pellavaöljykitin, Osmo colorin tuotteet ja muitakin ekologisia maaleja.  Parasta kuitenkin on, että sain liikkeestä ihan oikeaa palvelua! Minua palvellut myyjä oli itsekin kunnostanut vanhan talon ja entisöinyt aikoinaan mm. wanhaa kirkkoa. Kiitokset Jennille!    


Minä ostin Uulan maalit, tiftilankoja ja Tikkurilan kitin. Värimiehiltä olisivat tilanneet myös muiden valmistajien tuotteita. Olen kuullut hyvää näistä, joten aurinkotalo saakoon ne pintaansa. Ensi viikon aikana saatan ikkunapokat siihen kuntoon, että saan maalata pohjamaalin. Työskentelen Susannan työhuoneen ikkunakorjausohjeella. 

Vielä loppurapsuttelut ja helojen irroitukset.

Valkoista..

..ja puolukan punaista.

Oletteko huomanneet blogissani seikkailevan uuden logon? Kiitos kuuluu Irina K -designille. Logossa oleva talon muoto ja aurinkokuvio on täysin Irina Kivimäen oivalluksen tulosta.  Iso kiitos sinnekin!



Näin kirjoittaessani huomasin taas, kuinka moni ihminen linkittyy tähän projektiimme ja osa ihan tietämäättänkin, kuten tuo Susannan työhuone. Olen kiitollinen kaikkien avusta ja lähetänkin ihan yleisesti kiitoksen kaikille ystävällisille ja auttavaisille ihmisille. Pieninä kiitoslahjoina teille lukijoille toimii blogin arvonnat. Perjantaina oli pika-arvonta, joka syntyi maahan pudonneista tiftilangoista. Pala Seinäjoen historiaa mustepullon muodossa lähtee Piikkiöön ensi viikolla. Muistakaa osallistua myös Kässämessujen lippuarvontaan! Arvonta suoritetaan tiistaina.




↧
Search

Tilannekatsaus

October 19, 2014, 10:00 am
$
0
0
Hiljaiseloa sekä täällä että talolla. Mutta vain minun osaltani. Mikko ahkeroi iltaisin ja viikonloppuisin. Lauantaisin meillä on myös ammattimies paikalla. Syy minun hiljaisuuteeni on  leipätyössä. Olen aloittanut uudessa työpaikassa ja saanut samalla kaivattua vaihtelua ammattiini. Työnkuva on minulle täysin uusi, joten se vaatii paljon opettelua ja pohdintaa. Ja koska olen niin innostunut aiheesta, olen myös käyttänyt "blogiajan" kirjojen lukemiseen.

 



Kävin tänään katsomassa talolla ja ottamassa muutaman kuvan blogiin. Talo näytti siltä kuin se alistuneesti odottelisi talven tuloa. Ei siis kovinkaan aurinkoinen. Olemme peitelleet ikkunat ja paljaat hirret. Vaikka ikkunoita kunnostetaan, luulen että emme niitä ihan heti laita taloon takaisin. Suurin pelko on se, että lasit kivitettäisiin uudelleen. Muovit tulevat olemaan vielä jonkin aikaa ikkuna-aukoissa.



Hirret on nyt vaihdettu lähes kolmelta sivulta. Lattianiskat on enimmäkseen katkottu. Mustasta huoneesta on halkaistu paljon kiviä ja kannettu pois. Siellähän on ollut aikoinaan melkein huoneen kokoinen uuni ja perustukset sitä mukaa. Parhaillaan Mikko poraa kiviä huoneiden välistä. Ilma on hyvä saada kiertämään kunnolla. Nyt välit ovat olleet ummessa, vaikka kissanluukkuja onkin hyvä määrä. Maallikoille tiedoksi, että talon pohjassa täytyy kiertää ilma, jotta talo pysyisi terveenä. Pakkasilla kissanluukut eli kivijalassa olevat reiät voi sulkea.

Kiviporausta

Uusi ilmarako

Tuleva keittiö

Tuleva olohuone ja yläkerran lastenhuone

Mustaa huonetta. Hirret on vaihdettu.

Etenemme edelleen hitaasti. Jos minä olenkin välillä tuntenut, että rakentamista täytyisi vähän jouduttaa, niin nyt olen toista mieltä. Uusi työ toi jonkinlaisen rauhan tähänkin asiaan. Minulla ei ole kiire saada yritystoimintaa aurinkotalolle vaan voin nyt nauttia täysin näistä uusista tuulista elämässäni. Aurinkotalon alakuloisesta ilmeestä huolimatta meidän fiilis on seesteinen.


↧

Tervehdys Törnävältä!

December 6, 2014, 4:48 am
$
0
0
Eilisen Facebook -irtioton seurauksena onkin hyvä lääkitä vieroitusoireita blogin avulla. Somesta en kokonaan luovu vaan Östermyran aurinko löytyy edelleen sekä Facebookista että blogista.


Talolla tapahtuu jatkuvasti. Meillä ei kuitenkaan ole joka päivä työmiestä vaan n. kerran viikossa. Mikko sen sijaan viettää paljon aikaa Östiksellä. Minä hoidan kotona lapsia. Haaveilen sellaisesta tilanteesta, että talolla olisi mukava ja siisti soppi lapsille, niin voisimme olla siellä koko perhe. Ensi kesänä voimme panostaa ulkoleikkeihin paremmin, koska piha on nyt siisti. Kiitos Jarkko Ylilammin kaivinkoneurakoinnin  pihalla kasvaa nurmi. Edelleen myös lämmöllä muistelen viime keväisiä talkoita. Oikeastaan se käy mielessä aina, kun pihalla tallustelen.


Sisällä on tehty valuja lattiaa ja leivinuunia varten. Plussakelit ovat mahdollistaneet nämä työt tähän vuodenaikaan.

Tähän päälle on hyvä rakentaa talon tärkeimmät tulisijat.


Olkkarin lattian alle tukipalkkeja. Nyt ei lattia notku.
Eniten olemme pähkäilleet muureja. Kaksi eri muuraria sekä kaksi nuohoojaa ovat todenneet piiput hyviksi. Olemme silti skeptisiä, sillä pienemmässä keittiössä eli meidän tulevassa kylpyhuoneessa on ollut outo haju. Ensimmäinen ajatus on ollut tietysti home. Huoneesta oli mahdollista purkaa muuri siten, että isoon piippuun ei tarvitsisi kajota. Koska muurilla ei ole huoneessa mitään virkaa, päätimme sen purkaa. Jotain kummallista oli hellassa poltettu sillä sen hormi oli täynnä mustaa, haisevaa kokkareiksi kovettunutta ainetta. Hajun lähde oli päivänselvä! Olimme iloisia että tiilien alla ei kasvanut homesientä. Teimme samalla päätöksen, että uskomme neljää ammattimiestä ja jätämme piiput paikoilleen. 

Mikko purkasi oikealta muurin. Vanhat roiskemaalatut tapetit olivat sen takana..

..ja pohjalla iso myllynkivi.
Etenemme siis tuttuun tapaan hitaaseen tahtiin. Olen edelleen täysin onnellinen tästä mörskästä. Mikkokin sanoi, ettei sitä aina vi**ta. Se on paljon peruspessimistin suusta.


Mukavaa joulun odotusta. Olisikohan alla oman Östis- metsän joulukuusi?

↧
↧

Homeisia ajatuksia sairastuvalta

December 16, 2014, 4:20 am
$
0
0
Kummallisen sairasteluherkkää tämä joulunaika on ollut viime vuodet. Kahtena peräkkäisenä vuotena on ollut rokkoja ja nyt oksennustauti on kaatanut koko lähipiirin. Onneksi en kuulu niihin ihmisiin, joille joulu tulee vasta, kun joka nurkka on puunattu. Kodin koristelu lasten kanssa on mukavaa.


Talolla on isä käynyt purkamassa yhden muurin, jota emme tule tarvitsemaan. Tästä oli joskus aikoinaan purettu pönttöuuni ja asennettu tilalle öljypoltin. Koko talo haisi öljyltä, kun muuri oli purettu. Sinänsä harmi, että kaunis tiilimuuri lähti, mutta erityisesti tässä huoneessa tilakin tulee tarpeeseen. Tarkoitus on rakentaa tänne vessa, kodinhoitohuone ja tekninen tila. Ja kun talon rouva vaatii vessaansa ikkunan, tietää se erityisjärjestelyjä koko tilassa.


Törnävällä kävi vain pölähdys, kun tämä muuri sortui.


Tarvitseeko joku näitä tiiliä? Saisi hakea heti.
Välillä hirvittää tämä purkutöiden paljous. Kuinka pitää huolta siitä, että talo ei tule näyttämään täysin uudelta?

Uutta seinää vanhan tilalle.

Kuin palapelin kokoamista
Vaikka olemme lisääntyneen tiedon takia paljon rauhoittuneet alkuhysterian jälkeen, niin olemme silti todella tarkkoja siitä, että hometta ei jäisi taloon vähääkään. Kaikki laho vaihdetaan ja maata on kaivettu muutama kymmenen senttiä. En tiedä,kuinka muut tekee, mutta me jopa imuroimme kaikki kivijalan kivet ja kolot.

Mustan huoneen imuroituja kiviä.
 Sientä on löytynyt niistä kohdista, joissa vesivahinkoa on ollut, mutta mielestäni kuitenkin aika vähän. Oikeastaan vain yhdestä huoneesta ja sieltä purkasimme sen aikaisemman muurin, jonka alta/ takaa ei hometta kuitenkaan löytynyt. Tilahan on ollut kuiva ja kauan, joten elävästä kasvustosta tuskin on ollut kyse. Kaikki epäilyttävä on jo kauan sitten viety jäteasemalle poltettavaksi. Nyt kun muuri on purettu, on tuuletus erinomainen tässäkin kohtaa.  Mitään desinfiointia emme aio tehdä, sillä olen ymmärtänyt, että se on hyödytöntä.

Sieni? Vai sittenkin naula?
Aihe meni näköjään sairastelusta homeeseen. Kuinka sopivaa. Olen itse homealtistunut jossain vaiheessa elämää. Minulla on epäilykseni, mutta en kuitenkaan ole varma koska. Tunnistan heti homeisen tilan siitä, että kurkku ja silmät kuivuvat ja päänsärky alkaa alle puolessa tunnissa. Näitä oireita en ole kuitenkaan saanut aurinkotalossa, mutta siellähän onkin aina ollut tuuletus kunnossa. Kiitos rikkonaisten ikkunoiden.

Olin aikonut kirjoittaa uudesta keittiöinspiraatiosta, mutta se ei nyt mahdu samaan postaukseen sairauden ja homeen kanssa. Ensi kertaan siis! 

Talokin näyttää tänään sairastuneelta. Laastaria siellä täällä.

↧

Romuverstaalta paraatipaikalle

December 18, 2014, 11:44 am
$
0
0
Olenko kertonut, että ostimme jokin aika sitten upean pöydän Lundagårdista?  Näin kuvan Faebookissa ja varasin pöydän heti. Se oli viisas päätös, sillä pöydästä oli tullut useita kyselyjä.

Tämän kuvan näin  Lundagårdin Facebook -sivulla.

Pöytää oli ilmeisesti pidetty jossain verstaassa, sillä kannessa oli useita paksuja maaliläikkiä. Kuumailmapuhallin ja skraba minulla jo pysyy käsissä, joten putsaaminen ei tuottanut ongelmia. Läikkiä toki jäi kanteen, mutta ne eivät haittaa. Jos otamme tämän joskus ruokapöydäksi, niin ehkä maalaan kannen. Ehkä.


Kannen lähtötilanne.


Sain tästä pöydästä joitakin päiviä sitten ahaa -elämyksen: Mehän teetämme keittiökalusteet tällä tyylillä. Pöytä on mielestäni hienostunut siroine jalkoineen, mutta samalla tukeva, sillä pelkkä kansi painaa paljon. Väritys on jännittävä. Kuinkahan kirkkaan viininpunainen se on alunperin ollutkaan? Siihen yhdistettynä "Fazerin siniset" laatikot, joissa musta salmiakkiruutu. Karkkihan se onkin koko huonekalu. Väritys voi olla vähän turhan villi, mutta jotain tuntumaa voisi siitäkin hakea.


Jätän tämän inspiraation itselleni muistiin. Voin sitten selata suunnitelmia, kun nämä haihatukset ovat oikeasti totta.   



Tässä se on nyt.
Kiitos Lundagårdille, jonka ansiosta tällaiset aarteet saavat uuden elämän.

↧

Tapsanpäivänä

December 26, 2014, 9:36 am
$
0
0
Kävimme tänään Tapsanajelulla. Kiersimme Seinäjoella vanhoja taloja katsellen. Kyllä niitä täältäkin löytää, kun osaa etsiä. Kapernaumissa on ihania piparkakkutaloja. Jouppiskan lumitilanteesta totesimme, että vielä ei kannata lumilautoja kaivaa naftaliinista. Östiksellä piti tietysti poiketa kameran kanssa. On niin mukava kuvata meidänkin rytökärpän pesää, kun piha on valkoinen.

Saunan ovi

Maria Nättysen kanala

Vetää kälynkin hiljaiseksi.

Ulkorakennus takaa

Suunnitelimme purkavamme tämän karmean kuistin ensi keväänä. Vapaaehtoiseksi talkoolaiseksi saa ilmoittautua.

Lemmensilta naapurissa <3


Kotikatu on täydellisen upea.

↧
Viewing all 40 articles
Browse latest View live
Search